sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Suomalainen (vastakohtana termille italialainen), Italian suomalainen, suomalais-italialainen, italo-finlandese. Kansainvälinen eurooppalainen. Maahanmuuttaja, maastamuuttaja, ulkosuomalainen. Vähemmistön edustaja. La finlandese. Isänmaanpetturi. Sillanrakentaja, kahden maan kansalainen. Italian täti.

Kaikkiin näihin sanoihin on ladattu voimakkaita mielleyhtymiä ja erilaisia, jopa poliittisia näkökulmia. Pian jokaisen niistä*) voi halutessaan liittää minuun.

Millä sanavalinnoilla minusta puhutaan, ja millä minua puhutellaan? Minkä näkökulman itse valitsen?
Mihin lokeroon itseni sijoitan, mihin minut sijoitetaan? Vai osaako ympäristöni nähdä minut osana suurempaa lokerikkoa, monen kategorian vakioasukkaana?

Tällaisia mielessä kun Muuttoon on aikaa hiukan yli 4kk.




*) en ole täti vielä, eikä minusta tietääkseni ole sellaista lähiaikoina tulossa:-) Viimeinen lienee siis tulevaisuuden termi, paitsi jos käytämme italialaista määritelmää sanasta "zia", joka on huomattavasti löyhempi kuin suomalainen vastineensa. Tuon näkökulman mukaan olisin zia Piccolina jo aika monelle sukulaislapselle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti