Pian nousen làppàrin ààrestà ja menen kiehauttamaan pàivàn ensimmàisen kupin teetà, ja toisen kuumavesipullon. Toivon molempien làmmittàvàn luitani ja ytimiàni, jotka joutuivat ulkomaailman kosteuden uhreiksi aamun tunteina, kun kàvàisin pitàmàssà pàivàn ensimmàisen oppitunnin.
En vielàkààn osaa suhtautua tàhàn erikoiseen vàlivuodenaikaan - on kylmà, pakko vetàà ylle huivi ja hanskat, jalkoihin làmpimàt kengàt. Silti puissa on lehtià, paljon. Vihreità. Ja pian mandariinit ovat kypsià.
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti